Oy WatMan Ab
  på SvenskaSuomeksiIn English

Yhteystiedot:

WatMan myynti 020 7417 229
infowatman.fi
TALOUDET, TEOLLISUUS JA KUNNAT - RATKAISUJA VEDEN PUHDISTUKSEEN JA LAATUUN
 
Etusivu Yksityistaloudet Teollisuus ja kunnat Esitteet Kuvat Yhteystiedot Huoltovideot Verkkokauppa
 
 
Yleistä
Vedestä ja vesilaitteista
Vesianalyyseistä
Tuotteet ja laitemitat
Miten edetä
   Lyhyesti
   Vedensuodattimen valinta
   Käytä automaattista
   tarjouslaskuria
Miksi WatMan?
Automaattinen tarjouslaskenta
Yhteydenotot

Pumppulohja Oy
 

Mitä vesianalyysit kertovat?

Vesianalyysien tulkinta
Vesianalyysien tulkinta (PDF:610 kt)

Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön päätökset n:o 401/2001 ja 461/2001 määrittelevät talousveden terveydelliset ja teknis-esteettiset enimmäispitoisuudet eri epäpuhtauksille. Seuraavassa on kuvattu kunkin epäpuhtauden alkuperää ja vaikutuksia, suluissa ilmoitetaan lisäksi suurin sallittu/suositeltu enimmäispitoisuus.

Suodatuksen kannalta vesianalyysin tärkeimmät parametrit ovat pH, rauta, mangaani, permanganaatti, sähkönjohtavuus, kovuus sekä bakteerit. Osa vesistä voidaan suodattaa patruunasuodattimilla, joihin vaihdetaan suodattava osuus tarvittaessa.

Bakteerit

Taustalla Big Blue-suodattimet patruunoineen, oikealla edessä FP2-suodatin patruunoineen.

Katso esite > UV-desinfiointi

Lämpökestoiset ja koliformiset: (1 kpl/100 ml; 100 kpl/100 ml) Kotitalouskaivoissa koliformisten bakteerien esiintyminen on yleensä merkki pinta vesien pääsystä kaivoon, ne voivat olla peräisin myös kasveista, maasta tai teollisuusjätevesistä. Lämpökestoisten koliformisten bakteerien (E-coli) esiintyminen on merkki ulosteperäisestä saastumisesta. Kaivo on syytä puhdistaa ja desinfioida.

pH (6,0.. 9,5 / 6,5.. 9,5)

Katso kuva > hallitu pH:n kohotus

pH kuvaa veden happamuutta tai emäksisyyttä. Happamat luonnonvedet, joissa pH on alle 7, ovat Suomessa yleisiä. Happamuus johtuu aggressiivisesta hiilihaposta, joka voi syövyttää metalliputkia aiheuttaen vesivahinkoja. Veden alhainen pH voi aiheuttaa ihoärsytystä. Vihertävä väri vesikalusteissa tai hiuksissa on merkki alhaisesta pH-arvosta.

Sähkönjohtavuus ja suolat (2500/400 µS/cm)

Katso kuva  |  Katso esite > suolan, fluoridin, nitraatin sekä arseenin poisto

Sähkönjohtavuus kuvaa veteen liuenneiden suolojen - kuten NaCl - määrää. Korkea johtokyky on osoitus runsaasta suolamäärästä, joka on haitallista sekä terveydelle että korroosion muodossa vesilaitteille. Kloridi on peräisin merivedestä, suolakerrostumista tai maantien suolauksesta. Kloridi aiheuttaa veteen makua ja vesilaitteiden korroosiota, kun pitoisuus saavuttaa arvon 50.. 200 mg/l. Natriumpitoisuus ei saa ylittää arvoa 200 mg/l.

Mm. liiallinen suola, nitraatti, fluoridi ja arseeni voidaan poistaa kalvomenetelmällä (malli RO 650).

Väri (40 mg Pt/l) ja haju

Puhdas vesi on väritöntä ja hajutonta. Väriä veteen aiheuttavat mm. humus, rauta sekä mangaani. Kuparipitoinen vesi, johon lisätään pesuainetta, voi värjäytyä voimakkaasti. Hajua veteen aiheuttavat mm. rikkivety, mangaani tai orgaaniset yhdisteet.

Saostumat

Katso kuva

Saostumia aiheuttavat rauta, jonka väri vaihtelee punertavasta ruskeaan, mangaani - väriltään tummaa; kovuus - väriltään vaaleaa tai raudan kanssa yhdessä ruskeaa; humus - väriltään keltavihreästä ruskeaan; kupari muiden yhdisteiden kanssa - väriltään sinivihreää. Porakaivoissa voi esiintyä lisäksi hiekkaa ja pintavesissä mm. roskia tai sammalta.

KMnO4-LUKU (20/12 mg/l)

Katso kuva  |  Katso esite

KMnO4-luku kuvaa vedessä olevan orgaanisen, lahoavan aineen määrää. Suomessa orgaaninen aine on tyypillisesti humusta, joka vaikuttaa sekä ulkonäköön että makuun ja voi edesauttaa saostumien muodostumista. Veden runsas humuspitoisuus vaikeuttaa raudanpoistoa.

Rauta (0,4/0,2 mg/l)

Katso kuva  |  Katso esite

Rauta (eli ruoste) on humuksen ohella kaivojen yleisin epäpuhtaus. Rautamäärän ylittäessä pitoisuuden 1 mg/l esiintyy vedessä pistävää, metallista makua ja mahdollisesti sakkaa. Jo pienemmät pitoisuudet aiheuttavat värjäytymiä saniteettitiloissa ja pyykissä. Suuret rautamäärät voivat tukkeuttaa vesilaitteita sekä ruostuttaa putkia ja astioita. Rautapitoisella vedellä pestyt hiukset tuntuvat "kovilta".

Mangaani (0,1/0,05 mg/l)

Katso kuva  |  Katso esite  |  Katso mangaanin vaikutuksesta älykkyysosamäärään

Mangaani esiintyy tavallisesti yhdessä raudan kanssa, satunnaisesti myös yksinään. Mangaanin haitalliset ominaisuudet ovat samat kuin raudalla, mutta jo pienemmissä pitoisuuksissa. Mn-bakteerien hajoamistuotteena muodostuva tumma saostuma on nokimaista ja helposti tahraavaa.

Kovuus (Vain ohjeellinen Ca 100/50 mg/l)

Katso kuva  |  Katso esite > mangaanin ja humuksen poisto

Kovuudella tarkoitetaan veteen liuenneita kalsiumia ja magnesiumia, jotka ovat terveyden kannalta hyödyllisiä. Kovuus kuitenkin muodostaa lämmönvaihtimissa ja muissa vesilaitteissa ns. kattilakiveä, joka heikentää lämmönsiirtoa. Kovassa vedessä tarvitaan enemmän pesuainetta kuin pehmeässä vedessä. Vesi on kovaa, kun kovuus ylittää arvon 10° dH.

Alkaliteetti

Alkaliteetti kuvaa veden puskurikapasiteettia ja on emäksisesti käyttäytyvien yhdisteiden - hydroksidi, karbonaatti ja bikarbonaatti - summa.

Fluoridi (1,5 mg/l)

Katso kuva  |  Katso esite > suolan, fluoridin, nitraatin sekä arseenin poisto

Fluoridi on peräisin maaperästä, liiallinen fluoridi aiheuttaa hammaskiilteen muodostumishäiriön.

Typpiyhdisteet (NH4 0,5 mg/l; NO3 50 mg/l; NO2 0,5 mg/l)

Katso kuva  |  Katso esite > suolan, fluoridin, nitraatin sekä arseenin poisto

Typpiyhdisteitä joutuu vesiin orgaanisen aineen hajoamistuotteina, lannoitteista sekä jätevesien mukana. Ammonium heikentää veden hajua ja makua ja lisää korroosiota. Erityisesti pienten lasten ja raskaana olevien naisten tulee välttää nitraattipitoisia vesiä.

Kupari (2,0 mg/l)

Katso kuva  |  Katso esite > hallitu pH:n kohotus

Kupari on yleensä peräisin putkistosta, josta alhainen pH saa sitä liukenemaan. Kuparipitoisuus on lämminvesipuolella suurempi kuin kylmällä puolella. Kupari aiheuttaa veteen metallista makua, edistää korroosiota ja värjää vesilaitteet sekä hiukset vihertäväksi.

Arseeni ja uraani

Katso kuva  |  Katso esite

Raskasmetalleista osa on välttämättömiä hivenaineita - kuten sinkki - toisaalta osa on ympäristömyrkkyjä - kuten lyijy, uraani, kadmium ja arseeni. Syöpävaaran lisäksi juomaveden arseeni voi pahentaa tupakoinnin vaikutuksia ja estää DNA:n luontaisen itsekorjaavan mekanismin toiminnan. Ohessa linkki englanninkieliseen alkuperäiseen julkaisuun. Raskasmetallit ovat peräisin maa- tai kallioperästä tai erilaisista päästöistä. Syöpää aiheuttavaa arseenia esiintyy runsaasti alueellisesti kalliopohjavesissä. Arseenin suurin sallittu pitoisuus on 0,01 mg/l. Uraanille ollaan asettamassa uutta raja-arvoa ja se asettunee välille 0,02-0,1 mg/l. Uraanin tiedetään lisäävän virtsan kalsium-, fosfaatti- ja glukoosipitoisuuksia ja edesauttavan osteoporoosin syntyä.

Radon (100/300 Bq/l)

Katso kuva  |  Katso esite > radonin ja uraanin poisto

Radon on kaasumainen radionuklidi, jota esiintyy yleisesti ainakin suomalaisessa ja ruotsalaisessa kallioperässä; porakaivovesistä on mitattu lukemia 70.000 Becquereliä/l. Radon lisää merkittävästi syöpäriskiä, mikäli altistuminen on voimakasta. Radon esiintyy usein yhdessä uraanin kanssa, hyvin ilmastetuissa pintakaivoissa radonia ei esiinny.

 
 
 
 
© Oy WatMan Ab Vedenkäsittely 2017